Tabula rasa - tyhjä taulu

 Here we go again! 


Vuoden viimeinen viikko pyörähti käyntiin. Tässä vaiheessa on aina mukava muistella mennyttä vuotta ja miettiä, mitä seuraavalta lukemalta haluaa. Itseäni mennyt vuosi kohteli pääasiassa hyvin, vaikka murheitakin on matkassa riittänyt. Ja muutoksia. Jätin taakseni yhden elämänvaiheen kotiäitinä ja perheessämme alkoivat virallisesti ruuhkavuodet (että muuten inhoankin tuota sanaa). Siinä samalla menin vaihtamaan työpaikkaa ja itse asiassa vaihtui alakin toiseen ihan lennosta. Jaa, minäkö nopea käänteissäni? Tarkoitus oli olla vielä alkuvuosi kotona, mutta hullukos se nyt hyvälle tilaisuudelle sanoo ei, kun se hopeatarjottimella eteen kannetaan? En minä ainakaan.

Joten tässä on nyt mennyt muutama kuukausi opetellessa puhelimen herätyskellon käyttöä uudelleen. Haastavaa se on edelleen, ei niinkään se hälytystoiminnon asettaminen, vaan se mitä n. 9 tunnin päästä tapahtuu. Kuuntelin tuossa syksymmällä Aki Hintsan Voittamisen anatomia -kirjan ja sen innoittamana olen laittanut riittävän unen prioriteettilistani kärkipäähän, mikä on ollut erinomainen päätös. Suosittelen lämpimästi muillekin, niin kirjaa, kuin nukkumistakin.

Summa summarum, oli ihanaa saada olla kolmisen vuotta kotona hoitamassa lasta ja seuraamassa hänen kasvuaan ja kehitystään, mutta myös tämä uusi elämänvaihe tuntuu hyvältä. On ihan kivaa käydä töissä, kun tuntee itsensä hyödylliseksi ja siitä saa vielä kohtuullisesti rahaakin. On kivaa, kun viikonloput oikeasti tuntuvat vapaa-ajalta ja tulevat lomat varmasti lomilta. En myöskään ole koskaan pitänyt itseäni minään kodin hengettärenä ja kokenut joskus alemmuuden tunteita, kun jollakin muulla äidillä koti kiiltää ja leivottukin on, vaikka lapsiakin olisi enemmän. Noh, nyt saan taas ihan vapaasti syyttää työssäkäyntiä ja ajanpuutetta, jos meillä vähän roikkuu hämähäkinseittiä ikkunasta. Ei ole niin justiinsa.

Sitten niistä tulevan, tai tulevien, vuosien tavoitteista. Noh, sovittiin tuossa miehen kanssa, että tänä vuonna säästetään kymppitonni. Sain edellisestä työpaikasta lopputilin, jossa olivat käyttämättömät lomat rahana, joten minun osuudestani taitaa olla jo puolet kasassa, joten ei paineita sen suhteen. Aloitin myös uudelleen kuukausittaisen säästämisen rahastoihin ja aion jatkaa sitä hamaan tulevaisuuteen. Tavoitteena on myös aloittaa uudelleen rakas kuntosaliharrastus, joka on koronan aikaan ollut tauolla. Kunhan ensin pääsen tästä kirotusta päiväkodin aloitus -sairastelukierteestäni eroon. Olisko vinkkejä parempaan vastustuskykyyn? 

Sitten vielä yksi, joka saattaa olla vaikein näistä toteuttaa: viettää vähemmän laatuaikaa älyluurin seurassa. Nytkin kirjoitan tätä kännykällä ja luen paljon e-kirjoja luurilla, mutta olisi itsensä huijausta väittää, että niihin tätä pääasiassa käytän. Kyllä se tuo instagram taitaa pahin aikasyöppö olla. Joten katsotaan mitä keinoja keksin tämän "ongelman" taltuttamiseksi. 

Jos tätä joku joskus lukee, niin olisi mielenkiintoista kuulla sinun vuodestasi ja tavoitteistasi tulevaisuudelle kommenteissa!


Ainiin ai niin! Yksi tärkeä tavoite unohtui:  päästä ensi vuonna Omavaraisuushaasteen uudet sijoitusblogit 2022 -listalle ;) Sitä kohti!


Kommentit

Suositut tekstit